Millainen on suhteesi ruokaan?

Miksi syömme, mihin ravintoa tarvitsemme?

Suhde ruokaan ja syömiseen voi olla hyvin moninainen. Ruoka on polttoainetta jota kehomme käytää energian lähteeksi ja rakennusmateriaaliksi. Ruokavalio tulee suunnitella siten että se turvaa tasapainosen ravintoaineiden saannin. Energian saannin ja kulutuksen sekä verensokeripitoisuuden tulee pysyä myös tasapainossa. Mutta tiesitkö, että voit valita ravintosi myös niin, että se vahvistaa juuri sinun hyvinvointiasi. 

RAVINTO ON

KEHON RAKENNUS- KORJAUS- ja POLTTOAINE

Tuossapa sitä on kiteytettynä. Ruoka ei tosiaan ole vaan jotain mitä tungemme suusta sisään ja ylijäämä tulee prosessin jälkeen ulos. Itse heräsin tähän aiheeseen kun törmäsin seuraavaan lauseeseen; “Let food be thy medicine and medicine be thy food” Eli olkoon ruoka lääkkeesi ja lääke ruokaasi. ― Hippocrates 

Lause jäi mieleeni ja johti siihen, että aloin pohtia sen todellista merkitystä. Olkoon ruoka lääkkeesi, mitä se mahtaa tarkoittaa? Piankin löysin itseni opiskelemasta perinteistä kiinalaista lääketiedettä jossa ravitsemus on yksi merkittävimmistä terveyttä ja hyvinvointia ylläpitävistä tekijöistä. Kiinassa ravintoa on arvostettu terveyden ylläpitäjänä tuhansia vuosia. Taas piti käydä kaukana nähdäkseen lähelle ja ymmärtääkseen että, myös meillä on osattu aiemmin käyttää sekä yrttejä että villivihanneksia huomattavasti nykyistä monipuolisemmin. Joillakin tämä taito on vielä hallussa mutta useimmilla unohduksissa. 

Opiskelun innoittamana ja pesunkestävänä lähiruuan kannattajana aloin etsiä tietoja meidän omista superfuudeista, meiltä ei tosiaan tarvitse lähteä merta edemmäs kalaan saadakseen superruokaa. Tässä muutamia meidän ihan lähisuperfuudeja,

Nokkonen on aiemmin aiheuttanut enemmän mieliharmia markilla pönöttäessään. Nykyään kuitenkin näen paljon muuta kuin rikkakasvin josta pitää päästä eroon.

Nokkonen on kuitenkin ravintoaineiden tehopakkaus. Nokkosessa on saantisuosituksiin nähden merkittäviä määriä mm. kalsiumia, magnesiumia, kaliumia, fosforia ja rautaa. Etenkin kalsiumia on runsaasti, joten nokkonen sopii kalsiumlähteeksi myös kasvisruokavalioon. Nokkonen sisältää merkittäviä määriä myös C-vitamiinia, folaattia sekä A- ja E- vitamiineja. Ravitsemuksen kannalta eduksi on myös pieni natriumpitoisuus.

Nokkosreseptejä Nokkosta voi käyttää mm. kastikkeissa, muhennoksissa, keitoissa, piiraissa, ohukaisissa ja sämpylöissä.  Nokkosen versoja voidaan pakastaa ryöpättyinä tai kuivata sellaisenaan myöhempää käyttöä varten. Ryöppäyksessä nokkosen versot kastetaan kiehuvaan tai lähes kiehuvaan veteen, jolloin kasvi muuttuu kauttaaltaan tummanvihreäksi. 

Mustikka toivottavasti saa ansaitsemansa arvostuksen myös meillä suomessa. Ulkoimailla suomalainen   mustikka on tosi kovassa kurssissa eikä turhaan.
Fineli on mielenkiintoinen linkki käydä tutustumassa sieltä löytyy Mustikan ravintoarvot ja monen muun ravintoaineen tiedot.

Syötävät kukat, niiden sanotaan olevan keijukaisten ruokaa

  Kehäkukkaa (Calendula Officinalis) koristeeksi salaattiin joka on tunnettu myös lääkinnällisistä ominaisuuksistaan, ja sen on perinteisesti ajateltu parantavan haavoja ja muita iho – ongelmia, joten käyttöä kannattaa kokeilla myös ulkoisesti.  Kehäkukassa on runsaasti estrogeenia, eikä se siksi sovellu raskaana oleville naisille. 

Luonnosta sinulle linkistä löytyy käyttövinkkejä mm. maitohorsmalle, poimulehdelle ja katajalle. 

Tässä hieman erilaista näkökulmaa meille tuttuihin kasveihin. Kevättä odotellen.

Missaa dieetit ja syö vain terveellisesti

Yleinen olettamus on, että mieliala vaikuttaa syömiseen. Tunteiden ja mielialan vaikutuksia syödyn ruoan määrään ja laatuun on tutkittukin paljon, mutta tulokset ovat vaihtelevia. Ei ole löydetty varsinaista tunnesyöjän prototyyppiä, jonka perusteella lihomista voisi selittää. Toisaalta stressi ja tunteet liittyvät usein yhteen ja stressi vaikuttaa myös syömiseen. Usein stressaantuneina ihmiset syövät rasvaisia ruokia sekä karkkeja ja suklaata enemmän kuin tavallisesti. Voikin olla, että negatiivisen mielialan vallitessa valitaan energiapitoisempaa ruokaa kuin tavallisesti. - Duodecim -

Psykologi Lea Polso kertoo tunnesyömisestä Naistenkartano ry:n sivustolla. Syöminen on aina suhde itseen, maailmaan ja muihin ihmisiin. Tunnesyöjän tulisikin oppia tuntemaan, kuka hän itse pohjimmiltaan on. Lisäksi on muistettava, että saadaksemme kylliksemme ja riittävästi, meidän täytyy kokea, että olemme riittäviä.

Itsensä haastamiseen pieni päätös päivässä sivustolla asetta itsellesi tavoitteita, pieniä arje tekoja, jotka saavat sinut voimaan paremmin. Sivusto on eri terveysalojen yhteinen hanke, johon kuuluvat mm. Aivoliitto, Diabetesliitto, Suomen Hammaslääkäriliitto, Suomen mielenterveysseura, Syöpäyhdistys sydänliitto.

Omaa ruokakäyttäytymistä voi myös harjoitella. Oiva-mieliharjoitukset ovat hauskoja, nopeita ja helpottavat meitä ymmärtämään omaa suhdettamme syömiseemme. Kokeile vaikka tietoiset ostokset harjoitusta :)

Kroppasi kiittää

Olen aina jumppaohjauksissani painottanut liikkuvuuden ylläpitämistä ja kehonhuoltoa. Jos et jaksa lähteä lenkille, salille tai harrastamaan muuta liikuntaa...edes VENYTTELE...siinä puoli ysin uutisten aikaan :)

Aloitetaan taas hyvillä vinkeillä. Käykäähän lukemassa ja vaikka tulostakaa ja kiinnittäkää jääkaapin oveen venyttelyvinkit pakkotoisto.com -sivustolta. Näitä on netti pullollaan, mutta oheinen on hyvä, selkeä tiivistelmä kuvineen.

Ohessa täsmähoitoa niska-hartiaseudun kipuihin.

UKK-instituutin sivustot kannattaa myös tsekata läpi,
niskakipujen taustaa
 

Kehonhuoltoharjoituksia voi tehdä missä vain ja milloin keho sitä pyytää.

Lyhyen ja pitkäkestoisen venytyksen erosta

Venyttely on tärkeä osa lihashuoltoa. Venyttelyllä ennaltaehkäistään lihaskireyksiä jotka pahimmillan aiheuttavat myös erilaisia vartalon virheasentoja, lisäävät vamma-alttiutta, hidastavat palautumista ja vaikuttavat jopa harjoittelun tehokkuuteen negatiivisesti.

• Ennen harjoitusta ns. valmistavilla venytyksillä pyritään ennaltaehkäisemään revähdyksiä ja lisäämään lihaksen verenkiertoa, näin lihas on valmiina ottamaan harjoituksen rasitukset vastaan. Valmistavat venytykset ovat kestoltaan 5-10 sekuntia, toista venytykset muutamaan kertaan niille lihasryhmille joita harjoituksessasi eniten tulet rasittamaan.
• Palauttava venyttely suoritetaan esim. harjoituksen jälkeen, jolloin harjoituksessa rasitettut lihakset pyritään palauttamaan lepopituuteen ja näin nopeutetaan palautumista. Palauttavat venytykset ovat kestoltaan 20-30 sekuntia.
• Jos haluat lisätä liikkuvuutta tulee venyttelyn olla säännöllistä ja venytysten pituudet tulisi olla 30 sekunnista useisiin minuutteihin ja toistoja tulisi tehdä useita.

Liikkuvuutta voit parantaa myös ns. aktiivisilla liikkuvuus harjoitteilla joissa toistuu liike ja venytys. Varsinainen syvävenyttely ja kehonhuolto kannattaa tehdä erikseen omana harjoituksena. Pitkäkesktoisissa venytyksissä venytetään yhtä lihasryhmää kerrallaan 1,5-3min. Venytys aloitetaan keveysti ja lihaksen lämmetessä, hengityksen avulla syvennetään venytystä. Tavoitteena lisätä lihaksen elastisuutta.

Kirjoitelkaa omia kokemuksianne ja vinkkejänne, missä ja miten huollatte kehoanne :) Elina